KOVAT KALUSTEMATERIAALIT
Kovilla huonekaluilla tarkoitetaan kovapintaisia huonekaluja, kuten pöydät, tuolit, komerot, lipastot yms. Tässä luvussa käydään läpi niiden huoltoa ja hoitoa, sekä yleisimpiä materiaaleja sekä värejä.
HOITO & PUHDISTUS
Kalusteissa käytetään mm. massiivipuuta, puulevyjä, muovia, metallia, lasia sekä kiveä. Useimmat puukalusteet ovat lakattuja tai maalattuja, jotkut öljyttyjä, vahattuja tai täysin vailla pintakäsittelyä. Kalusteiden puhdistuksessa ja hoidossa on ratkaisevaa se, miten pinta kestää kosteutta. Kalusteiden imuroidaan pölysuuttimella tai pyyhitään nihkeällä säännöllisesti. Kalusteiden jalat samoin kuin koristeelliset ja monimuotoiset kalusteetkin on usein kätevintä imuroida. Laajoilta tasopinnoilta saa pölyt nopeimmin pois nihkeällä pyyhkimällä. Tahriintumat sekä kevyt lika poistetaan tarpeen mukaan kostealla pyyhkimällä ja kosteudelle arat sekä kiiltävät pinnat kuivataan kiiltäviksi.
PUU, PUULEVYT JA VIILUTETUT LEVYT
Huonekaluissa puu on eri muodoissa, esimerkiksi kokopuuna (massiivipuuna) tai viilupintaisena levynä. Kokopuu turpoaa tai kutistuu helposti. Tasaiset, kokopuiset pinnat voivat vinoutua, kaareutua tai lommoutua. Kokopuista huonekalua ei pidä asettaa alttiiksi voimakkaalle lämmön tai kosteuden muutoksille. Viilu on ohut puulevy, jonka paksuus vaihtelee. Viilulla voidaan päällystää esimerkiksi puu- , lastu tai kuitulevyä (kuten esim. MDF). Pinnan kestävyys riippuu puun laadusta, pintakäsittelystä, viilun paksuudesta ja sen alla olevasta materiaalista. Käsittelemätön puu likaantuu ja tahraantuu helposti. Tämän vuoksi pinnat on yleensä käsitelty joko maalilla, lakalla, öljyllä tai vahalla. Pintaa hoidetaan aina sen käsittelytavan mukaisesti.
KÄSITTELEMÄTÖN PUU
Käsittelemättömän puunpinnan voi huoletta pestä jopa hankausaineella tai karkeahkolla hankauspesimellä. Pinta on hyvä ensin pestä pyöröliikkein ja lopuksi puun syiden suuntaan, jotta puu kuluisi tasaisemmin. Pinta huuhdotaan väljällä, kylmällä vedellä; tällöin puun huokoset supistuvat ja puu säilyy valkoisempana. Pesussakin on hyvä käyttää viileää vettä. Kuuma vesi turvottaa puuta ja päästää lian tunkeutumaan aukinaisiin huokosiin. Perusteellisen pesun jälkeen pinta voidaan suojata öljyämällä, mutta vain kulunut ja haalistunut pinta kannattaa öljytä.
MAALATTU PUUPINTA
Maali muodostaa pintaa suojaavan kalvon, joka voi peittää täysin puun kuvioinnin. Maalipinta saattaa olla kiiltävä, puolikiiltävä tai himmeä. Puun eläminen halkaisee helposti kovan maalipinnan. Yleensä jos halutaan täysin tasainen maalipinta runkona ei käytetä massiivipuuta vaan esim. mdf-levyä.
Hoito ja suojaus Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Kiiltävä pinta suojataan ainoastaan silloin tällöin ohuelti kalustevahalla. Pinnoille asetettavien laitteiden kuminastat tulisi korvata huopanastoilla tai muulla värjäämättömällä materiaalilla.
Tahrojen poisto Kaikille tahroille ensin laimentamaton neutraali pesuneste. Väritahrat ja veteen liukenemattomat tahrat poistetaan mineraalitärpätillä tai denaturoidulla spriillä, mutta varovasti, koska kaikki pinnat ei kestä käsittelyä. Aineen sopivuus kannattaa testata näkymättömään kohtaan. Lopuksi pyyhitään kostella ja kuivataan.
Varottava Hankaavia siivousvälineitä ja -aineita. Himmeän pinnan voimakasta hankausta, sillä pinta alkaa helposti kiiltää. Vahvasti emäksisiä ja happamia puhdistusaineita. Voimakkaita liuottimia, kuten asetonia ja tinneriä.Värjääviä nesteitä. Runsasta veden käyttöä ja pitkäaikaista nesteen vaikutusta. Kuumia esineitä. Kuumaa vettä tai kahvia.
LAKATTU PUUPINTA
Lakka on läpinäkyvän kalvon muodostuva pintakäsittelyaine, jonka kiiltoaste vaihtelee. Lakatussa pinnassa pienet kulumat eivät näy yhtä hyvin kuin maalipinnassa. Ennen lakkausta puupinta voidaan petsata. Petsauksella saadaan puun syyt kauniimmin esille, sopivampi värisävy tai erilaisia tummuusasteita.
Hoito ja suojaus Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä (esim. astianpesuaineliuos) kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Pidä kemikaalien vaikutusaika mahdollisimman pienenä. Himmeät ja puolihimmeät pinnat ovat arimmat. Vältettävä hankausta, sillä ne alkavat helposti kiiltää. Pinnoille asetettavien laitteiden kuminastat korvattava huopanastoilla tai muulla värjäämättömällä materiaalilla.
Tahrojen poisto Kaikille tahroille ensin laimentamaton neutraali pesuneste. Väritahrat ja veteen liukenemattomat tahrat poistetaan mineraalitärpätillä tai denaturoidulla spriillä, mutta varovasti, koska kaikki pinnat ei kestä käsittelyä. Aineen sopivuus kannattaa testata näkymättömään kohtaan. Lopuksi pyyhitään kostella ja kuivataan. Kalustevahalla hangataan varovasti erittäin pahoja tahroja samoin kuin kuumuuden ja kosteuden jättämiä jälkiä.
Varottava Hankaavia siivousvälineitä ja -aineita. Pinnan epätasainen mekaaninen rasitus johtaa usein epätasaiseen kiiltoon. Vahvasti emäksisiä sekä happamia puhdistusaineita. Voimakkaita liuottimia, kuten asetonia ja tinneriä. Vahojen käyttöä, koska niiden poistaminen tarvittaessa saattaa aiheuttaa vaikeuksia. Kuumia esineitä tai kuumaa vettä. Runsasta veden käyttöä ja pitkäaikaista nesteen vaikutusta. Värjääviä nesteitä, erityisesti kahvia. Syviä naarmuja, joiden kautta rasva voi tunkeutua puuhun.
ÖLJYTTY PUUPINTA
Käsittelemätön puupinta voidaan öljytä. Öljy tasoittaa ja syventää puun väriä ja lisää sen kosteudenkestoa. Öljykäsitelty pinta kestää rajoitetusti alkoholia, nesteitä ja lämpöä. Jos käsittely tehdään esim. vernissalla tai pellavaöljyllä, on öljyiset kangaspalat ehdottomasti joko poltettava tai upotettava veteen, koska öljyä sisältävä kangas saattaa syttyä itsestään tuleen. Hoito ja suojaus
Kuiva- ja nihkeäpyyhintä siivouspyyhkeellä. Puupinta öljytään muutama kerta vuodessa esimerkiksi kalusteöljyllä. Öljy hierotaan puhtaaseen ja kuivaan puupintaan voimakkain pyörivin liikkein. Öljyä levitetään niin moneen otteeseen kuin puu pystyy sitä imemään. Ylimääräinen öljy hangataan pois kuivalla siivouspyyhkeellä tai pinta pestään kevyesti, sen jälkeen kun puu on imenyt itseensä hetken aikaa öljyä. Liian usein suoritettu öljyäminen tai öljyn pintaan jättäminen liian pitkäksi aikaa tekee pinnan tahmeaksi, jolloin lika ja pöly tarttuvat siihen herkästi.
Tahrojen poisto Tahrat poistetaan neutraalilla pesunesteellä, vaikeimmissa tapauksissa mineraalitärpätillä tai hiomapaperilla kalusteöljyn kanssa. Vaikeisiin tahroihin voi kokeilla hankaavaa pesuainetta, jonka jälkeen puhdistettu kohta on öljyttävä uudelleen.
Varottava Hankaavia siivousvälineitä. Vahvoja emäksisiä puhdistusaineita. Runsasta veden käyttöä. Teräviä esineitä. Värjääviä nesteitä.
VAHATTU PUUPINTA
Käsittelemättömän puupinnan vahaamiseen käytetään huonekaluvahaa tai mehiläisvahaa. Pinta on altis värjäytymään tahroista, mutta tahrakohta on korjattavissa uudelleen. Vahattu pinta on jonkin verran kiiltävämpi kuin öljytty pinta.
Hoito ja suojaus Kuiva- tai nihkeäpyyhintä siivouspyyhkeellä. Vahaus nukkaamattomalla siivouspyyhkeellä
Tahrojen poisto Tahrat ja vesijäljet poistetaan vahalla.
Varottava Värjääviä aineita. Kuumuutta.
METALLI
Huonekaluissa ja niiden osissa käytetään usein metallia, terästä, ruostumatonta terästä, kuparia ja messinkiä. Metallipinnat voivat olla pinnoitettuja tai pinnoittamattomia.
JAUHEMAALATTU PINTA
Jauhemaalaus on pinnoitusmenetelmä, jossa kemiallisesti karhennetun metallin pintaan aikaansaadaan kulutusta kestävä maalipinta.
Hoito ja suojaus Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä (esim. astianpesuaineliuos) kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kostepyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
Tahrojen poisto Laimentamattomalla neutraalilla pesuaineella, minkä jälkeen kosteapyyhintä ja kuivaus.
Varottava Happamia puhdistusaineita. Voimakkaita liuotepuhdistusaineita.
KROMATTU PINTA
Kromaus on sähkökemiallisen reaktion avulla aikaansaatu pinnoite, joka muodostuu nikkelistä ja kromista. Kromaus voidaan tehdä paitsi metallin, myös muovin pinnalle.
Hoito ja suojaus Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Kromin kiillotusvaha.
Tahrojen poisto Laimentamaton neutraali pesuaine sopii kaikille tahroille, minkä jälkeen kosteapyyhintä ja kuivaus.
Varottava Hankausaineita ja karkeita pesimiä. Happamia puhdistusaineita. Voimakkaita liuottimia.
LASI
Huonekaluissa käytetään erilaisia lasityyppejä. Antiikkilasi on valmistuksen yhteydessä saatu näyttämään vanhalta lasilta. Float-lasi on yleisin, uusimman tekniikan mukaan valmistettu lasi. Karkaistun lasin kestävyyttä on parannettu ja se on ns. turvalasia, joka hajotessaan menee pieniksi sirpaleiksi. Sitä käytetään kuten laakalasia pöytälevyinä sekä kaapeissa ja vitriineissä. Laminoidussa lasissa on kaksi lasikerrosta, joiden välissä on muovia. Ornamenttilasi on kuvioitua lasia.
Hoito ja suojaus Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesuaineessa tai ikkunanpuhdistusaineessa kostutetulla siivouspyyhkeellä, kuten ikkunapyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata.
Tahrojen poisto Tahrojen poistoon tai lasipinnan kirkastamiseen voit käyttää erikoisaineita puhdistusaineen oman ohjeen mukaan. Poistetaan kiinteät tahrat raapalla.
Varottava Hankaavia siivousvälineitä. Hankausaineita. Vahvasti emäksisiä puhdistusaineita. Iskuja ja kolhuja. Raskaiden tavaroiden säilyttämistä tavallisella lasihyllyllä.
MUOVI JA LAMINAATTI
Huonekaluja tai niiden osia valmistetaan myös muovista. Muovia voidaan maalata, lakata, kromata ym. Eri materiaaleilla on hyvin erilaisia ominaisuuksia, joihin myös valmistusmenetelmä vaikuttaa. Korkea- ja matalapainelaminaatteja käytetään asuntilojen kiinto- ja irtokalusteissa. Valmistettavat laminaatit viimeistellään aina käyttökohteen vaatimukset huomioiden.
KOKOMUOVISET KALUSTEET
Kokonaan muovisia huonekaluja tehdään yleensä valamalla, ruiskupuristamalla tai tyhjiömuovaamalla levystä. Lasikuituvahvisteisia muoveja käytetään harvoin. Käytössä olevia muovilaatuja ovat polyuretaani (PU), polypropeeni (PP), akryylinitriilibutadieenistyreeni (ABS), polystyreeni (PS), polyamidi (PA) jne.
PINNOITETUT MUOVIKALUSTEET (laminaatti)
Pinnoitteet voivat olla muoveja kuten polyvinyylikloridia (PVC) ja polyolefiineja tai
muovihartseilla kyllästettyjä papereita, kuten korkeapainelaminaattia tai
melamiinimuovikalvoa, joita käytetään esimerkiksi julkistentilojen pöydissä ja
keittiökalusteissa. Korkeapainelaminaatin pintakerroksena on erittäin kovaa
mekaanista kulutusta ja kemiallista rasitusta kestävä kerros. Sen vuoksi se kestää
hyvin kotitaloudessa käytettäviä happoja, emäksiä, liuotepuhdistusaineita ja kuumuutta noin 180 ° C. Suoraan uunista tai keittolevyltä nostettujen kattiloiden ym. alla on aina käytettävä alustaa. Matalapainelaminaatti on huomattavasti ohuempaa kuin korkeapainelaminaatti eikä ole käytön ja hoidon kannalta yhtä kestävää kuin korkeapainelaminaatti. PVC- ja polyolefiinikalvot liimataan levyn tai listan pintaan. Näiden kalvojen kemiallinen kestävyys on hyvä, mutta hankaavia aineita ne eivät kestä.
Hoito ja suojaus Nihkeä- tai kosteapyyhintä neutraalissa pesunesteessä kostutetulla siivouspyyhkeellä. Kosteapyyhinnän jälkeen pinta on hyvä kuivata. Jotkut muovit sähköistyvät ja keräävät herkästi pölyä. Sähköisyyttä voit vähentää jättämällä nihkeä- tai kosteapyyhinnän jälkeen huuhtelun ja kuivaamisen pois. Puhdista pinttyneet pinnat laimentamattomalla neutraalilla pesunesteellä liuottaen. Huuhdellaan ja kuivataan. Vaalean pinnan voit puhdistaa valkaisuaine- tai valkopesujauheliuoksella. Jos käytetään klooripitoista puhdistusainetta puhdistusveden on oltava haaleaa, jotta kloori ei haihdu. Muita puhdistusaineita ei saa sekoittaa desinfioiviin aineisiin. Korkeapainelaminaateille suositellaan puhdistusaineeksi vettä ja mietoja hankausaineettomia pesuaineita. Valkaisuaineita tai valkopesujauheliuoksia ei suositella.
Tahrojen poisto Laimentamaton neutraali pesuaine kaikille tahroille. Väritahrat ja veteen liukenemattomat tahrat poistetaan mineraalitärpätillä tai denaturoidulla spriillä, lopuksi kosteapyyhintä.
Varottava Hankaavia siivousvälineitä. Hankausaineita. Teräviä esineitä. Kuumia esineitä. Värjääviä nesteitä. Vahvoja emäksisiä sekä happamia puhdistusaineita. Asetonin käyttöä polystyreenin ja akryylimuovien puhdistuksessa.
YLEISIMMÄT PUUT HUONEKALUTEOLLISUUDESSA
Massiivipuuhuonekalut ovat luonnontuotteita ja aina uniikkeja yksilöitä, niin syykuvioinnin kuin värinkin suhteen. Kahta täysin samanlaista massiivipuista huonekalua ei ole olemassa. Hyvin hoidettuna massiivipuinen huonekalu kestää vuosikausia kovaakin käyttöä.
KOIVU
Koivu on mäntyyn verrattuna erittäin sitkeää ja kovaa. Sitä käytetään huonekaluissa, vanerivalmistuksessa, sorvaamoissa. Huonekaluteollisuuden käyttämä laadukas koivutukki on suora, karsiutunut ja rinnankorkeusläpimitaltaan väh. 25 cm. Koivu on
laatutietoisen ja kestävää materiaalia arvostavan varma ja hyvä valinta. Koivua käytetään erityisesti ruokapöydissä ja tuoleissa, sekä erinäköisissä lipastoissa ja tasoissa joiden tulee kestää kovaakin kulutusta. Koivuvaneria käytetään paljon huonekalujen
runkomateriaalina. Lisäksi myös sohvien ja sänkyjen jalkoja valmistetaan paljon koivusta.
MÄNTY
Korkealaatuisin puutavara hyödynnetään mm. viiluksi ja veistotöissä. Tavallista sahatavaraa käytetään rakennusaineena ja huonekaluissa, ohuempi puu käytetään paperivalmistuksessa sekä kuitulevyteollisuudessa. Huonekaluihin soveltuva männyn puu-aines on peräisin rinnankorkeusläpimitaltaan väh. 25 cm:stä puusta, josta erottuu selvästi oksaton, kuiva oksainen ja terveoksainen osuus. Puuaines on melko kovaa, mihin vaikuttaa olennaisesti puun kasvunopeus. Pohjoisessa Suomessa hitaasti kasvanut mänty on siten mitä parhainta huonekaluteollisuuden raaka-ainetta. Mäntyä käytetään huonekaluteollisuudessa erityisesti sohvien rungoissa sekä runkopatjojen runkomateriaalina. Lisäksi männystä valmistetaan erinäköisiä lipastoja, tasoja, sänkyjä yms.
TAMMI
Tammen puuaine on kovaa, painavaa ja tiheäsyistä. Se on erinomainen kalustepuu. Väriltään tammi on vaaleahko, hieman kellertävän ruskea. Tammen ruskea sävy tummenee voimakkaasti pintapuusta sydämeen mentäessä. Tammea käytetään huonekaluteollisuudessa erityisesti ruokaryhmissä sekä erinäköisissä tasoissa ja lipastoissa.
AKAASIA
Akaasia on tiheäsyinen ja hyvin painava kovapuu, trooppisten ja subtrooppisten alueiden ikivanha traditionaalinen käyttöpuu, jonka värisävyä yleisesti syvennetään höyryttämällä. Sydän- ja pintapuu erottuvat toisistaan. Pintapuu on vaaleaa, sydänpuun väri vaihtelee kellertävän vihreää. Tummuu kuivaessaan vihertävän ruskeaksi. Akaasiasta valmistetaan erityisesti kaikenlaisia tasoja ja lipastoja.
YLEISIMMÄT LEVYTAVARAT HUUONEKALUTEOLLISUUDESSA
MDF-LEVY (medium density fibreboard)
MDF-levy on kuitulevytyyppi. Se valmistetaan puuteollisuuden jätepuuraaka- aineesta tai koivupuukuidusta liimaseosaineen avulla levyksi puristamalla. Valmis MDF -levy on ominaisuuksiltaan helppoa työstää ja pinnasta saadaan hieno- ja tasalaatuista. Huonekaluteollisuuteen MDF otettiin käyttöön juuri näiden ominaisuuksien vuoksi, lisäksi sen hankintahinta on kohtuullinen. Huonekaluihin käytettävä levy työstetään, porataan ja lopuksi maalataan.
HUONEKALULEVY (lastulevy)
Lastulevy valmistetaan puulastuista ja liimasta puristamalla. Pintakerroksen lastut ovat ohuempia kuin keskellä, näin levyn
pinta on tiiviimpi. Liiman määrä on levyssä alle 10%. Huonekalulastulevy kuuluu pinta-materiaalien päästöluokkaan M1, joten epäpuhtauspäästöt alittavat tiukimmat vaatimukset. Perusominaisuuksiltaan lastulevy on verrattavissa puuhun. Sillä on myös valmistustavasta johtuvia etuja – tasa-aineisuus ja vähäinen levyn eläminen tason suunnassa. Siksi se soveltuu esim. huonekalujen runkomateriaaliksi.
VIILU
Viilua käytetään huonekalujen pinnoitukseen, sen avulla pinta saadaan muistuttamaan aitoa puuta vaikka runko olisikin levyä. Viilu valmistetaan sorvaamalla aidosta massiivipuusta eli pölkystä, esim. koivusta tai männystä. Viilu voidaan myös valmistaa höyläämällä, jolloin saadaan höyläviilu. Viilujen paksuus ja koko vaihtelee puulajin ja käyttötarpeen mukaan. Havuviilu eli kuusesta tai männystä sorvattu viilu on yleensä 2–4 mm paksu, koivuviilu taas 1–2 mm. Höyläviilut ovat ohuempia, 0,2 mm:stä ylöspäin.
VANERI
Vaneri kuuluu suhteellisen lujuutensa ja puumaisen ulkonäkönsä ansiosta rakentamisen, sisustamisen ja kalusteiden perustuotteisiin. Vaneria voi taivuttaa, eikä se halkeile helposti kiinnitettäessä. Lisäksi vaneri ei elä kosteuden vaikutuksesta pituus- ja leveyssuunnassa. Vanerin liimasauma kestää vaikeita olosuhteita, mutta liima ei aiheuta terveydelle vaarallisia päästöjä. Vaneri valmistetaan ohuista puuviiluista liimaamalla. Viilut ladotaan siten, että päällekkäisten viilujen syysuunnat ovat yleensä kohtisuorassa toisiaan vasten. Viiluja on koivuvanerilevyssä yleensä pariton määrä (vähintään kolme), joten pintaviilujen syysuunta on sama.